MikaOranen Kansanedustajaehdokas 2019, Liike Nyt; Politiikka on uudistettava

Suomalaiset eivät ymmärrä kulttuuristen erojen voimakkuutta kotouttamisessa

Suomalaiset kuvittelevat, että maahanmuuttajien kulttuuriset käytännöt muuttuvat sillä, että he saavat oleskeluluvan. Suomalainen maahanmuutto- ja maahanmuuttajakeskustelu osoittaa, kuinka vieras ilmiö maahanmuutto Suomessa edelleenkin on. Näin aivan riippumatta siitä, minkälaisesta etnisestä ryhmästä on kysymys ja millä perusteilla he Suomessa ovat. Olennaisinta keskustelussa on etnisen erilaisuuden negatiivinen korostaminen. Perustavaa laatua oleva ongelma tässä keskustelussa on, että erilaisia maahanmuuttajaryhmiä ei osata tai haluta erottaa toisistaan. Maahanmuuttaja-käsitteellä stigmatisoidaan kaikki etnisesti erilaiset ihmiset. Viimeaikaisista tapahtumista, jotka sinänsä ovat rankaistavia, tehdään politiikan huipulla yhteisymmärryksessä vaalipoliittista teatteria. Jopa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten soveltuvuutta epäillään.

Ehdoton valtaosa Suomessa oleskelevista maahanmuuttajista on opiskelijoita, tänne työhön tulleita tai EU:n vapaan liikkuvuuden oikeuttamia. Esimerkiksi vuonna 2017 oleskeluvan saaneista vain noin 13 prosenttia kuuluu kiintiöpakolaisiin tai kansainvälisen muun suojelun piiriin. Suurin yksittäinen luvan saaneiden ryhmä on perhesiteiden takia Suomeen saapuneet. Tähän ryhmään kuuluvat sekä kansainvälisen suojelun saaneiden vanhempien lapset ja muiden luvan saaneiden lapset ja puolisot. Eri alaryhmistä toiseksi suurin on Suomen kansalaisten ulkomaiset puolisot.

Kuka ja miten määritetään maahan muuttaneiden akkulturaation aste? Suomalaiset korostavat assimilaatiota, ”maassa maan tavalla” -logiikkaa, sulautumista. Tämä tarkoittaa maahan muuttaneiden omien kulttuuristen käytäntöjen kieltämistä. Yleisemmin puhutaan integroitumisesta, jolla tarkoitetaan yhdentämistä tai yhdentymistä. Se on lievempi versio assimilaatiosta ja tarkoittaa maahan muuttaneiden velvollisuutta luopua osasta kulttuurista käytäntöään, sopeutumista. Separaatiossa maahan muuttaneet eriytyvät tai eriytetään kantaväestöstä. Sen äärimmäinen muoto marginalisaatio.

Suomessa pitäisi maahanmuuttajien kotouttamiseen panostaa merkittävästi enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta. Kotouttamisasioista vastaava ministeri on työministeri Jari Lindström (sin.). Jyrkän byrokraattinen ja pirstoutunut suomalainen kotouttamisjärjestelmä näyttää johtavan usein separaatioon, marginalisaatioon tai parhaimmillaankin lievään integraatioon. Systemaattisuus ja jatkuvuus puuttuu. Kotouttaminen ei edisty konformisuus- ja ristiriitavaiheista eteenpäin aitoon bikulturalismiin.

Tämä ei johdu maahanmuuttajista vaan siitä, että suomalaisten asenteesta, että täysin erilaisista kulttuureista, usein sotaa käyvistä maista tulevien kulttuuriset käytännöt muuttuvat sillä, että he saavat oleskeluluvan. Tutkimusten mukaan kotouttamisprosessi voi viedä jopa sukupolvia. Tämä synnyttää suomalaisten itsensä rakentaman, vääriin odotuksiin perustuvan kotouttamisen kohtaanto-ongelman, josta perusteettomasti syyllistetään maahanmuuttajia. Samalla se osoittaa virallisen Suomen kulttuurisen kokemattomuuden ja ohuuden kohdata erilaisuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

"...suomalaisten asenteesta, että täysin erilaisista kulttuureista, usein sotaa käyvistä maista tulevien kulttuuriset käytännöt muuttuvat sillä, että he saavat oleskeluluvan."

Sen vuoksi pitäisi rajoittaakin sosiaalisten maahanmuuttajien määriä, tai vähintäänkin ottaa kiintiöpakolaiset jostain muista kuin islamilaisita maista, joilla on erityisen hankalaa sopeutua suomalaiseen kulttuuriin.

Kai nyt muissakin kuin islamilaisissa maissa käydään sotia ja vainotaan ihmisiä?

Käyttäjän MikaOranen kuva
Mika Oranen

Kirjoitin yleensä maahanmuuttajista, en mistään tietystä ryhmästä. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset, ukrainalaiset, kiinalaiset, intialaiset, vietnamilaiset, virolaiset, somalialaiset ja irakilaiset. Kaikenlaisia maahanmuuttajien rooleja ja kulttuurisia taustoja löytyy.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

" Tutkimusten mukaan kotouttamisprosessi voi viedä jopa sukupolvia."
Ranskan suunnalta saanut sellaisen käsityksen, että kolmannen sukupolven maahanmuuttajataustaiset ovat huonommin kotoutuneita kuin aiemman sukupolvet.

Itse näkisin, että kotouttamisen tilalle tulisi ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi kotiuttaminen. Suomessa koulutetuista pakolaisista tulisi lähtömailleen suuri kehitysapua, kun olosuhteet ovat vähän vakaantuneet, kuten esimerkiksi osassa Somaliaa ovat. Vähän kotiuttamisporkkaana ja säästämme miljoonia, ehkä jopa miljardeja. Samalla saamme pidettyä Suomen harvaanasuttuna, mikä on ilmastolle hyväksi.

Kotiuttaminen siis kohdistuisi niihin, jotka nyt tarvitsevat kotouttamista. Ne maahanmuuttajat, jotka kotoutuvat oma-aloitteisesti, eivät varsinaisesti kuuluisi kotiuttamisporkkanan kohteiksi.

Käyttäjän MikaOranen kuva
Mika Oranen

En puhu vain kansainvälisen suojelun tai pakolaisstatuksen omaavista vaan yleensä maahanmuuttajista; opiskelijoista, työhön tulevista, perhesiteen vuoksi tulevista jne. En näe kotiuttamista ratkaisuna. Siitä olen samaa mieltä, että kotoutumisen muodot, kestot ja tavat ovat hyvin moninaiset. Se mikä toimi jossain ja joilekin, ei toimi toisaalla. Olennaista on jatkuvuus ja systemaattisuus.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Ruotsissa on huomattu samaa, että osa toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajista sopeutuu jopa huonommin kuin ensimmäisen. Tämähän koskee hyvin pitkälti juuri islaminuskoisia, heillä on myös kova halu kerääntyä asumaan samoihin lähiöihin, josta sitten seuraa näitä tunnettuja ongelmia.

Ja kyllähän sellainen ihminen sopeutuu joka sitä itse oikeasti haluaa, ei siinä silloin tarvita massiivisia kotouttamistoimenpiteitä. Somalit ovat tarvinneet, mutta ei taida vieläkään olla paljon auttanut. Mutta jos ei omaa halua ole, niin minkäs teet.

Käyttäjän MikaOranen kuva
Mika Oranen

Olennaista onkin juuri se, että leimata erilaisuuden vuoksi. Esimerkiksi suomalaisilla on tapana muodostaa omat yhdyskuntansa ilman, että opitaan paikallista kieltä ym. Ja ollaan siitä ylpeitä. Näin esimerkiksi jenkeissä, Espanjassa ja Portugalissa.

Matti Simonaho

Maahanmuuttajan/Pakolaisen mukana tulee Suomeen muutakin kuin matkatavarat.

Kun Suomeen tuo "kulttuuria" joka meidän tunnusmerkistön mukaan on fasismia, rasismia, y m v, ei voi muuta edelyttääkkään kuin että fasismi, rasismi, y m v kasvaa Suomessa. Ja kun "Venäjä on uhka ja voi hyökätä Suomeen milloin tahansa" (Ruotsin hallitus, asiantuntijat, sotilaallinen johto, media, osittain myös EU), niin Suomeen ei saa lähettää eikä Suomen saa ottaa vastaan sodasta paenneita.

Merkillistä on, että pakolaista ei voi lähettää Suomesta takaisin kotimaahansa "kun hänet voidaan tappaa siellä", mutta voidaan lähettää Suomeen jossa hänet voidaan tappaa milloin tahansa ("kun se Venäjä hyökkää").

"Suomalaiset kuvittelevat, että maahanmuuttajien kulttuuriset käytännöt muuttuvat sillä, että he saavat oleskeluluvan. "

Jos yksi niin kuvittelee, se ei tarkoita sitä että kaikki kuvittelevat.

"Tutkimusten mukaan kotouttamisprosessi voi viedä jopa sukupolvia."

Tuo on totta. Määrä ratkaisee myös sen, kotoutuuko koskaan; Ruotsissa on noin 50 aluetta joita Ruotsalaiset viranomaiset eivät täysin hallitse.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tässä sitä suomalaista kulttuuria pahimmillaan: seksimatkoja Thaimaahan:

https://blogit.apu.fi/anzionmukaan/suomalaisten-ka...

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Erinomainen ongelmakohdan huomio. Mikäli ongelmakohtia ei tunnista tai halua tunnustaa ei ongelmiin voi puuttua. Sama perusperiaate tietenkin kaikissa ongelmatapauksissa. Tilastoja tuosta vielä puuttuu, jotta voisi paremmin tehdä johtopäätöksiä, mutta tilastoinnit eivät kaikissa maissa välttämättä toimi tai toimivat hyvin puutteellisesti. Tiedetty lienee vain jäävuoren huippu ongelmasta tuollakin kuten tekstissäkin todettiin.

On erinomaista että Thaimaa alkaa vihdoin huolestua enemmän maahansa tulevista rikollisista. Kaikkea maahan tulevaa ei pidä suvaita tai ongelmat omassa maassa kasvavat. Toivon mukaan yhteistyö myös Suomen poliisin kanssa toimii. Ja toivottavasti Suomen poliisi saa reilusti enemmän resursseja ( eikä todellakaan pelkästään rikollisten suomalaisturistien takia ).

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Seksualirikollisuuden kulttuuristava analyysi sivuuttaa tyystin sen tosiasian, että esimerkiksi Suomeen saapuneilla irakilaisilla turvapaikanhakijoilla ei ole taustallaan jaettua kulttuurista (arvojen, normien, traditioiden ja uskomuksien) kenttää, joka selittäisi mielekkäästi seksuaalirikollisuutta. Näitä nuoria irakilaismiehiä yhdistävä tekijä on kasvaminen läpensä militarisoituneessa ja silmittömän väkivallan täyttämässä yhteiskunnassa. Osa selvisi oirehtimatta, osa ilmiselvästi ei. Viimeisen 30 vuoden aikana Suomeen saapuneita irakilaisia yhdistää kokonaisuudessaan ainoastaan yksi jaettu yhteiskunnallinen tekijä: se että he ovat päättäneet jättää taakseen kotimaan kaaoksen. He edustavat vuosikymmeniä kestäneen väkivallan eri vaiheessa lähteneitä irakilaisia ja muodostavat koulutustasoltaan, varallisuudeltaan, yhteiskunnalliselta asemaltaan, poliittisilta mielipiteiltään sekä etnisiltä ja uskonnollisilta taustoiltaan hyvin kirjavan joukon maan kansalaisia. Irakista on saavuttu Suomeen sukupolvi sukupolvelta hyvin erilaisissa tilanteissa: osa pakeni Saddamin ajan poliittisista vainoa, toiset Persian lahden sodan jälkeistä kaaosta, seuraavat jättivät taakseen 12-vuotisen taloussaarron kurimuksen. 2003 vuoden miehityssota ja sitä seuraava uskontokuntakohtainen väkivalta ja lopulta ISISin miehitys ajoivat taas uudet pakolaiset liikkeelle. Lopulta käsillä oli 2015 vuoden pakolaisaalto. Tämän aallon mukana Suomeen saapui pääosin 18-30 vuotiaita nuoria miehiä, jotka syntyivät 1980-1990 luvun taitteen ja uuden vuosituhannen välisenä ajanjaksona. Heidän varhaislapsuuttaan jäsensi kaksi suuren mittaluokan draamaa. Irakin 18 hallintoalueesta 15 käytännössä kaatui Basran kaupungista alkaneen kansannousun seurauksena vuonna 1991. Saddamin valta oli kaatumassa, mutta armeija iski verisesti takaisin. Sadat tuhannet shiat pakenivat Saudi Arabian puolelle, viettivät vuosia autiomaahan nousseilla leireillä onnekaimpien päästessä kiintiöpakolaisina länteen

Toimituksen poiminnat